Kaamosmasennus ja -väsymys

Aikojen alusta uskonnoissa ja kulttuureissa on aurinko ja valo aina yhdistetty myönteisiin asioihin: elämään, voimaan ja jumaluuteen. Onkin esitetty, että tämä myönteisyys liittyy siihen, että ihminen on heikko ja arka “päiväeläin”, jonka on parempi vetäytyä suojaan, kun saalistajat yöllä liikkuvat. Lääketieteen piirissä on valon parantavasta voimasta puhuttu antiikin ajoista lähtien hajanaisina viittauksina.

Nykymuotoinen psykiatrinen diagnostiikka pohjautuu suurelta osin amerikkalaisiin luokituksiin.

1960-luvulta lähtien väestötutkimus ja biologinen aivotutkimus ovat osoittaneet, että osalla pohjoisten (ja eteläisten) leveysasteiden ihmisistä toistuu vuosi vuodelta tietyn tyyppinen masentuneisuus, jonka syy on nimenomaan riittävän kirkkaan päivänvalon puute. Esimerkiksi Euroopassa talvisaikainen masennus, väsymys, univaikeudet ja hiilihydraattinälkä näyttää lisääntyvän etelästä pohjoiseen mentäessä. Sama ilmiö on selvästi nähtävissä myös Atlantin toisella puolen.

Vielä maanviljelysvaltaisessa yhteiskunnassa oli helppo noudattaa luonnollista vuodenkiertoa: kesän saapumista juhlittiin, oltiin sosiaalisesti ja seksuaalisesti aktiivisia ja tehtiin rajusti töitä talven varalle. Pimeä aika vietettiin keräten voimia seuraavaan rynnistykseen. Etenkin nykyisen työelämän rajut vaatimukset aiheuttavat ristiriidan, kun kaamosväsyneenäkin tehdään tulosta ympäri vuoden. Moni onkin huomannut työssä jaksaakseen tarvitsevansa etelänmatkan katkaistakseen pitkän pimeän.

Kaamosmasennuksen oireet:

  • ilottomuus, masennus
  • ärtyneisyys, univaikeudet,
  • epätavalliset kivut
  • ruokahalun lisääntyminen
  • ja painonnousu talvella (yli 5 kg)
  • energiatason lasku, jatkuva
  • väsymys ja uneliaisuus,
  • sosiaalisen aktiivisuuden
  • väheneminen

Varsinaista kaamosmasennusta näyttäisi Suomessa esiintyvän 5-10%lla väestöstä, lievempinä oireita valittaa vielä huomattavasti useampi. Vaiva on yleisempi naisilla ja alttius jokasyksyiseen oireiluun näyttäisi pahenevan iän karttuessa. Taipumus kaamosmasennukseen näyttää olevan melko voimakkaasti periytyvää, eikä se siis johdu esim. menetyksistä, paineista tai elämäntilanteesta.

Niin eläimillä kuin ihmisilläkin keskushermosto noudattaa kahdenlaista aikarytmiä: vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Rytmien säätelyssä toimivat monenlaiset mekanismit, mutta keskeisenä näyttää olevan aivojen käpylisäke ja etenkin sen vaikutus aivojen melatoniini- ja serotoniinitoimintaan. Melatoniini- eli unihormoni muodostuu aivoissa serotoniini-välittäjäaineesta. Serotoniini on ravinnon typofaani-aminohaposta (valkuaisaineen osa) muodostuva keskushermoston välittäjäaine, jolla on monenlaisia vaikutuksia ihmisen ja eläinten viettitoimintojen (aktiivisuus, ravinnonhaku, aggressiivisuus, pelokkuus, seksuaalisuus) säätelyssä. Seretoniinitoiminnan puutteen ajatellaan ihmisillä liittyvän monenlaisiin psykiatrisiin häiriöihin, kuten masennukseen, jatkuvaan ahdistuneisuuteen ja paniikkireaktioihin. Myös tietyt hillitsemishäiriöt (ahmimishäiriö, tuurijuoppous, impulsiivinen aggressiivisuus) liitetään serotoniinipuutokseen.

Lisääntynyt ruokahalu (pasta, leipä, suklaa, makeiset…) lisää insuliinieritystä, parantaa serotoniinivaihdantaa ja aiheuttaa painonnousua. Alkoholikin parantaa hetkeksi serotoniiniaineenvaihduntaa, mutta kuluttaa serotoniinia ja pahentaa edelleen masennusta. Kirkasvalohoidon ja liikunnan hyöty on osoitettu; samoin lääkkeiden, jotka hoitavat masennusta hidastamalla serotoniinin poistumista.

Kirkasvalohoidon tarve vaihtelee yksilöllisesti ja syksyn valoisuudesta riippuen. Toisaalta myös hämärissä tai ikkunattomissa tiloissa työskentely tai vuorotyö saattavat altistaa oireille. Usein Etelä-Suomessa hoidon tarve alkaa viimeistään lokakuussa ja jatkuu helmikuulle. Käytännöksi on vakiintunut 2500-5000 luxin valoteho mielellään päivänvaloputkilla toteutettuna aluksi 30-60 minuutin ajan 3-5 kertaa viikossa. Hoitoa ei ole syytä ottaa illalla, koska se saamalla vaikuttaa unirytmiin ja voi aiheuttaa unettomuutta. Jos ilmenee sivuoireita (levottomuutta, pahoinvointia, päänsärkyä tms.) voi hoidon aloittaa pienemmällä valoteholla tai lyhyemmillä hoidoilla. Yleensä hoidon teho alkaa tuntua jo ensimmäisellä viikolla, jos se on otettu teknisesti oikein ja kyseessä on todella kaamosmasennus tai -väsymys. Ylläpitohoidossa vähäisempikin kirkasvalohoito usein riittää. Hoitoa lopetettaessa sen vaikutus menee melko nopeasti ohi.

Lääkehoidon tehosta kaamosmasennukseen on lukuisia viitteitä. Lähinnä tulevat kyseeseen serotoniinitoimintaa tukevat valmisteet, vaikka masennuksen syntyyn aivoissa liittyy muitakin välittäjäainetoimintojen häiriöitä. Tutkimukset lääkkeiden vaikutuksesta kaamosmasennukseen ovat kesken. Lääkehoito aloitetaan usein pienemmillä annoksilla ja lopullinen hoidon teho voidaan arvioida vasta 4-8 viikon hoidon jälkeen. Nykyaikaisten lääkkeiden sivuvaikutuksina saattavat olla pahoinvointi, levottomuus hoidon alussa, päänsärky tai seksuaalisuuden häiriöt. Nämä sivuoireet menevät usein hoidon jatkuessa ohi. Lääkehoidon etuna on käytännön helppous ja nopeus.

Liikunnan ja sosiaalisen aktiivisuuden hyödyllisyys näyttää ilmeiseltä, mahdollisesti vaikutus ainakin osittain välittyy kehon lämmönnousun kautta. Sauna tai kuumien kylpyjen (vrt. Islanti ja Japani) hyödyllisyyttä olisi myös mielenkiintoista tutkia. Ylensyönti hoitomuotona on tunnetusti haitallisin, alkoholin liikakäyttö voi muodostua kohtalokkaaksi.

Kaamosmasennus näyttää koskettavan erittäin suurta osaa kansastamme ja se on suuri kansanterveydellinen ongelma. Kaamosmasennus on kuitenkin hoidettavissa oleva tila, johon löytyy vaikeusasteen mukaan erilaisia hoitokeinoja. Vaikeasti oireilevien tai itsemurhavaaraisten potilaiden hoidon tulisi tapahtua lääkärin asettaman diagnoosin jälkeen tai tämän valvonnassa, koska kaikki masennus tai väsymys ei suinkaan ole kaamosmasennusta. Valo- ja muuta hoitoa antavat esim. mielenterveystoimistot, psykiatrian poliklinikat ja monet muut hoitolaitokset.

Lähde: Kaamosmasennus ja –väsymys, Pfizer, 1998

Revert to Web View
Next Post Previous Post

Psykoterapeutit:

Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä