Depressio ja siitä selviytyminen

Tietoa masentuneelle ja läheisille

Sisältö:

  • Depressio voi olla tunnetila, oire tai sairaus
  • Luovuus ja depressio
  • Et ole yksin – masentuneisuus on yleistä
  • Depression oireet ovat monimuotoisia
  • Depressio esiintyy harvoin yksiään
  • Depression syitä on useita
  • Vuodenajat ja masennus
  • Vanhuusiän depressio
  • Lasten ja nuorten depressio
  • Depressiosta voi toipua
  • Tulevaisuudessa on valoa
  • Mietteitä ja tuntemuksia – pidä päiväkirjaa
  • Depressio voi olla tunnetila, oire tai sairaus

Depressio eli masennus on ihmisen perusreaktio henkiseen kipuun ja pahoinvointiin. Masentunut mieliala on normaali, inhimillinen tunnetila. Elämään liittyy surua, tuskaa ja alakuloisuutta, aivan kuten iloa, onnea ja mielihyvääkin.

Pitkään jatkuessaan depressio voi olla myös oire tai oireyhtymä. Pahimmillaan se on elämää uhkaava monioireinen sairaustila.

Luovuus ja depressio

Masennustiloilla ja masennusalttiudella on toinenkin puolensa – niihin liittyy usein myös monimuotoinen luovuus. Monet lahjakkaat säveltäjät, kirjailijat ja taiteilijat sekä filosofit ovat kärsineet depressiosta. Esimerkiksi Georg Friedrich Händel, Aleksisi Kivi ja Vincent van Gogh olivat taiteilijoita, joiden elämää varjosti masennus. Depressio voi myös lisätä kykyä kasvaa ihmisenä ja löytää itsensä.

Et ole yksin – masentuneisuus on yleistä

Depressio vaivaa kaikenikäisiä ihmisiä. Nuorilla ja vanhuksilla se saattaa olla vaikeammin havaittavissa kuin työikäisillä. Tälläkin hetkellä meistä suomalaisista 6% sairastaa depressiota, jota pitäisi hoitaa. Joka viides meistä suomalaisista sairastuu vakavaan depressioon jossain elämänsä vaiheessa, ja monet sairastuneista useamman kerran. Naisilla masennusta havaitaan miehiä useammin. Nykyisin depression uskotaan lisääntyvän ja esiintyvän yhä nuoremmilla.

Depression oireet ovat monimuotoisia

Vallitsevin oire depressiosta on mielialan lasku, jonka tunnet usein aamuisin voimakkaampana.

Mielihyvän kokemisen puute vaivaa sinua päivittäin. Asiat, joista aikaisemmin olet iloinnut, eivät jaksa kiinnostaa. Seksielämäkään ei suju tai se tuntuu yhdentekevältä.

Sinulle ei maistu ruoka, se tuntuu vastenmieliseltä. Tai sitten ahmit leivoksia, voileipiä, suklaata, olutta ja makkaraa. Ruokahalun muutokset suuntaan tai toiseen ovat usein masennukseen liittyviä oireita, jotka ilmenevät edelleen painon muutoksina.

Unettomuus vaivaa sinua. Etenkin aamuyöllä unesi on katkonaista. Saatat herätä hyvin aikaisin pahanolon tunteeseen. Monet masentuneet kärsivät myös nukahtamisvaikeuksista. Joskus depressio saattaa ilmetä liiallisena nukkumisena. Kaikille masentuneille on yhteistä jatkuva väsymyksen tunne.

Henkisen vireyden puute vaivaa jatkuvasti. Sinusta tuntuu, että pienetkin tehtävät vaativat kohtuutonta ponnistusta. Saatat olla hidasliikkeinen ja lamaantunut. Tai saatat toimia vihamielisesti ja tuntea itsensä hyvin kiihtyneeksi.

Depressioon liittyy usein vakavaa keskittymiskyvyn puutetta ja muistitoimintojen heikkenemistä. Tämä huolestuttaa ja heikentää selvästi työ- ja toimintakykyäsi. Depressiivisen ihmisen kyky huolehtia itsestään, asioistaan tai ihmissuhteistaan on alentunut.

Voit tuntea itsesi avuttomaksi ja toivottomaksi. Mieleesi tulee ehkä ajatuksia omasta syyllisyydestä ja arvottomuudesta sekä kielteisiä mielikuvia tulevaisuudesta. Huolet korostuvat ja ajattelu alkaa kapeutua. Sinusta voi tuntua, että “kaikki tiet ovat tukossa” ja elämä menettää tarkoituksensa. Kuolema ja itsetuhon ajatukset valtaavat herkästi ajatuksesi, mikä on yksi depression hälyttävimmistä merkeistä. Itsemurhariskiä lisäävät alkoholin säännöllinen liikakäyttö sekä ahdistus- tai paniikkioireet.

Masennus voi vaikuttaa ihmissuhteisiisi. Depressiivisten tunteiden ilmaiseminen voi kuormittaa läheisiäsi ja aiheuttaa torjumista, mikä tuntuu edelleen pahentavan masentunutta mielialaasi. Depressiosta johtuva alentunut työkyky voi johtaa vaikeuksiin työpaikalla, mikä edelleen pahentaa depressiota ja vaikuttaa ihmissuhteita. Depressiosta kärsivä elää eräänlaisessa noidankehässä, jossa depressio itse ruokkii itseään.

Depressio esiintyy harvoin yksinään

Depression tunnistamista vaikuttaa sen oireiden monimuotoisuus sekä masennuksen esiintyminen samaan aikaan muiden psyykkisten häiriöiden tai ruumiillisten sairauksien kanssa. Ruumiilliset oireet, kuten kivut, päänsärky, mahavaivat tai toistuvat tulehdukset ovat yleisiä depressioon liittyviä oireita. Depressio ja ruumiilliset sairaudet liittyvät usein toisiinsa. Esimerkiksi diabetes eli sokeritauti, sepelvaltimotauti, syöpä, reuma tai infarktit voivat aiheuttaa masennusta. Toisaalta oireet ja sairauden pelot ovat yleisiä masennusoireita.

Ahdistuneisuus on yleinen oire ja helpommin havaittavissa kuin masentunut mieliala. Myös alunperin paniikkihäiriöistä tai muista ahdistusoireista kärsineille saattaa kehittyä depressio.

Jos lievität depressiota tai ahdistusta alkoholilla, se voi alkuun antaa pientä helpotusta, mutta runsas alkoholin käyttö vain pahentaa depressiota: ahdistuneisuus palaa entistä voimakkaampana. Depressio ja alkoholismi esiintyvät usein yhtä aikaa. Joskus on vaikeaa päätellä, kumpi on syy ja kumpi seuraus.

Depression syitä on useita

Depressio ei ole omaa syytäsi, ei yksin kenenkään tai minkään yksittäisen tekijän aiheuttama. Masennuksen kehittyminen on monien tekijöiden summa: mukana on elimellisiä, henkisiä, ystävyys- ja työsuhteisiin liittyviä stressitekijöitä. Taustalla on jokaisen henkilökohtainen elämänkaari kaikkine sattumuksineen. Erilaiset elämäntapahtumat laukaisevat usein depression. Avioero, työttömyys, läheisen menetys, suuret pettymykset, työsuhdepaineet, ihmissuhdevaikeudet tai taloudelliset huolet saattavat johtaa depression kehittymiseen, kun selviytymiskeinot ovat jääneet vähäisiksi.

Varhaislapsuudessa koetut menetykset voivat altistaa myöhemmin masennukselle.

Hormonitoiminnalla on yhteyttä masennuksen esiintymiseen. Depressio ennen kuukautisia, synnytyksen jälkeen ja vaihdevuosien aikana on tavallista. Myös perinnöllisillä tekijöillä on yhteyttä depressioalttiuteen.

Depression oireet, kuten ruokahalun, seksuaalitoimintojen, kuukautiskierron ja unen häiriöt liittyvät elimistön säätelytoimintojen häiriöihin. Nämä biologiset häiriöt altistavat masennukselle tai laukaisevat sen.

Aivot ovat melkoinen tietojärjestelmä, joka valvoo ja ohjaa elimistön toimintoja tilanteiden mukaan.

Elimistön toiminnoista huolehtivat eri säätelykeskukset, jotka sijaitsevat aivoissa. Tieto kulkee hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden (esim. serotoniinin, noradrenaliini, dopamiini, asetyylikoliini) avulla, joita elimistö tuottaa itse. Välittäjäaineiden monimutkainen keskinäinen tasapaino säätelee kaikkia toimintoja.

Serotoniini on yksi keskeisistä aivojen hermovälittäjäaineista. Sitä on runsaasti niillä aivojen alueilla, jotka vaikuttavat esimerkiksi uni-valvetilaan, lämmönsäätelyyn, käyttäytymiseen sekä tunteiden ja viettien säätelyyn. Oikea määrä kaikkia välittäjäaineita hermostossa mahdollistaa elimistön asianmukaisen toiminnan. Tutkimusten mukaan depression taipuvaisilla ihmisillä on alttiutta serotoniinin tavallista vähäisempään määrään hermosolujen välitilassa. Masennuslääkkeiden vaikutus perustuu tämän tasapainohäiriön korjaamiseen.

Vuodenajat ja masennus

Osalla meistä mieliala voi vaihdella voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Syksyn hämärtyessä mieliala voi alkaa laskea. Pimeät talvikuukaudet voivat tuntua sietämättömiltä. Työkykykin voi tällöin kadota. Kevään auringon myötä mieliala sen sijaan kohoaa ja elämä maistuu taas. Tällöin on kyse vuodenaikaan liittyvästä masennuksesta, johon kirkasvalohoidosta voi olla apua. Masennuslääkkeistä serotoniilillä on saatu hyviä tuloksia kaamosmasennuksen hoidossa.

On myös ihmisiä, jotka kevään lisääntyvässä valossa ahdistuvat, ja heille helmi-toukokuu saattaa olla varsin vaikeaa aikaa.

Vanhuusiän depressio

Depressio on vanhuusiän yleisin mielenterveyden häiriö. On arvioitu, että jopa 15 – 22 % suomalaisista iäkkäistä miehistä ja 19 – 30 % iäkkäistä naisista sairastaa jonkinasteista depressiivistä häiriötä.

Vanhusten depression hoitaminen parantaa heidän elämänlaatuaan. Jopa dementoituneeksi leimatun vanhuksen toimintakyvyn on todettu paranevan usein, kun depressio on tunnistettu ja sitä on alettu hoitaa.

Ikääntyneillä monet fyysiset sairaudet ja yksinäisyys aiheuttavat huolta ja mielipahaa, mikä jatkuessaan saattaa muuttua depressioksi.

Lasten ja nuorten depressio

Lapsilla depressio voi ilmetä ärtyneenä mielialana, käytöshäiriöinä ja levottomuutena. Kouluikäisillä syrjäytyminen ja kouluun liittyvät vaikeudet voivat olla masennuksen ensi oireita. Koulupinnauksen pitäisi saada läheisten hälytyskellot soimaan ja ottamaan yhteyttä ammattiauttajiin.

Ennen murrosikää depressiota havaitaan yhtä paljon tytöillä ja pojilla. Noin kymmenen vuoden iässä depressio yleistyy tytöillä enemmän kuin pojilla. Vaikeaa depressiota arvellaan esiintyvän kouluikäisistä 0,1 – 2 % :la ja murrosikäisistä 2 – 6 %:lla.

Depressiosta voi toipua

Depressio on sairaus, jonka taustalla on usein biologinen häiriötila, joka vaatii säännöllistä hoitoa. Depressio ei poistu yhtäkkiä tahdonvoimasta. Ystäväsi ja perheenjäsenesi yrittävät ehkä rohkaista sinua ryhdistäytymään. He tarkoittavat varmasti hyvää, mutta masentuneena ahdistut näistä kehotuksista todennäköisesti yhä enemmän. Et voi pakottautua depressiosta ulos. Voit toipua siitä vain ajan ja hyvän hoidon avulla.

Ystäviesi ymmärrys on hyvä tuki. Puhuminen on tärkeää. Terveyskeskuksissa tai mielenterveystoimistoissa on ihmisiä sitä varten, että auttavat sinua selviytymään myös depressiosta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa käännyt ammattiauttajan puoleen, sen parempi. Pitkittyessään depressiolla on taipumus pahentua, koska se on saattanut huonontaa ihmissuhteitasi ja työkykyäsi.

Pari viime vuosikymmenen aikana on depressiosta saatu paljon uutta tietoa ja sen hoitomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Lääkkeet ovat tehokkaita, ja uudemmilla lääkkeillä on vähän sivuvaikutuksia. Niiden ei ole todettu turruttavan, muuttavan persoonallisuutta tai aiheuttavan riippuvuutta.

Taistelussasi ulos depressiosta luottamuksellinen ja pitkäjänteinen yhteistyö lääkärisi tai terapeuttisi kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kertomalla kaikista oireistasi autat lääkäriä tunnistamaan depressiosi. Pelkkien unihäiriöiden lääkitseminen ei helpota masennusta. Noudata hoito-ohjeita. Neuvottele lääkehoidon muutoksista aina lääkärisi kanssa.

Masennuslääkkeet eivät vaikuta samoin kuin esimerkiksi särkylääkkeet, joita otetaan tarvittaessa, ja joiden teho tuntuu välittömästi. Depressiolääkkeiden vaikutuksen alkaminen voi kestää viikkoja. Hoidon alussa voit jopa tuntea, että ahdistuneisuutesi vain pahenee, mutta vähitellen se helpottuu hoidon jatkuessa. Unesi alkaa parantua jo lääkityksen alkuvaiheessa. Kun aivojen välittäjäainetasapaino on järkkynyt pitkän aikajakson aikana, se myös toipuu asteittain ja melko hitaasti. Tässä tilanteessa maltti on valttia.

Uusilla masennuslääkkeillä esiintyy vähemmän haittavaikutuksia kuin vanhemmilla masennuslääkkeillä. Hoidon alussa saatat tuntea etenkin pahoinvointia tai hikoilua, mutta ne menevät yleensä ohi viikossa tai kahdessa.

On hyvä muistaa, että depressioon sinänsä voi liittyä monien toimintojen tilapäistä huononemista. Näistä muutoksista sinun on hyvä kertoa lääkärille, samoin kuin muista sairauksista ja kaikista käyttämistäsi lääkkeistä. Mikäli mieleesi tulee toistuvasti itsetuhoisia ajatuksia, ota välittömästi yhteyttä lääkäriisi tai hoitajaasi.

Lääkehoito on oleellinen osa hoitoasi, samoin psykoterapia. Nämä molemmat hoitomuodot tukevat toinen toistaan. Mielialalääkkeet ovat aivan yhtä luonnollinen hoitomuoto kuin verenpainelääkkeet tai mitkä muut tahansa pitkäaikaissairauksien lääkehoidot. Sinun ei tarvitse salailla sitä, eikä tuntea syyllisyyttä.

Anna itsellesi aikaa sairastaa. Älä vaadi itseltäsi sellaista, mihin voimasi eivät riitä. Yritä kuitenkin säilyttää yhteydet ystäviisi – älä jää yksin pimeään. Sinun ei tarvitse esittää iloista. Yritä pitää kiinni päivärutiineista. Älä sanoudu irti työpaikastasi depression aikana, vaikka ongelmia tuntuisi siellä olevan.

Etsi ja huomioi pieniä ilonaiheita ja toivonkipinöitä. Huomaat, että ympärilläsi olevaan synkkyyteen alkaa ilmestyä valonsäteitä, jotka voimistuvat vähitellen. Aurinko alkaa tavoittaa sinunkin mielesi.

Älä jää paikallesi: ulkoile ja katsele luontoa. Tarkkaile lintuja. Tuijota vaikka lehden silmua tai jääpuikkoa. Kävele tai juokse. Liikunta on mainio keino lisätä hyvänolon tunnetta.

Katsele tauluja. Kuuntele musiikkia. Näin voit tavoittaa tunteitasi. Jos saat ilmaistuksi pahaa oloasi kyynelin, se helpottaa. Lukeminen tai TV:n katselu ei ehkä ensi alkuun kiinnosta, mutta kun huomaat, että päivän lehden sarjakuva saa sinut hymyilemään, olet edistynyt. Ehkä lähiviikkoina haluat mennä elokuviin. Silloin olet jo pitkällä. Pian saatat muistaa kaikki ne kirjat, jotka joskus olisit halunnut lukea.

Lemmikkieläimet ovat monen masentuneen lohtu ja turva. Ne ymmärtävät tunteitasi ja saavat sinut välittämään.

Pidä päiväkirjaa tuntemuksistasi. Havainnoi tunteitasi päivä päivältä, viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta. Päivät ovat erilaisia. Myöhemmin huomaat, että parempia päiviä tulee yhä lisää. Jälkeenpäin voit miettiä, mitä kaikkea sellaista voit nyt tehdä, mihin depression aikana et pystynyt tai mitä et jaksanut.

Tulevaisuudessa on valoa

Koska depressio uusiutuu herkästi, riittävän pitkä hoito on välttämätöntä. Älä lopeta hoitoa itse, vaikka olisitkin tuntenut olosi kohentuneeksi jo pidemmän aikaa. Muista, että depressio-oireiden lievittymisen jälkeenkin kuluu vielä aikaa ennen kuin aivojesi välttäjäaineet saavuttavat tasapainon. Kun lääkärisi katsoo, että olet voittanut depression, hän antaa sinulle ohjeet hoidon vähittäisestä lopettamisesta. Jos lopetat lääkehoidon liian nopeasti, saatat tuntea huimausta, väsymystä, päänsärkyä tai ahdistuneisuutta, koska aivojesi välittäjäainetasapaino muuttuu jälleen liian äkillisesti.

Depressio saattaa uusiutua herkästi. Jos alat myöhemmin aavistella, että depression oireet ovat palaamassa, tiedät, että avun hakeminen kannattaa. Yhden depressiojakson voitettuasi tiedät, miten tärkeää on, että hellit, hoivaat ja kuuntelet itseäsi.

Depressioon sairastunut voi toipua, mutta se vie aikansa. Tulevaisuudessa on valoa. Sen hyväksi kannattaa ponnistella, vaikka depression ollessa pahimmillaan sitä tuntuu olevan vaikea uskoa. Depressiosta selvinnyt tietää sen parhaiten. Depressiosta toipuneita on moninkertaisesti enemmän kuin tällä hetkellä depressiota sairastavia.

Lähde: Depressio ja siitä selviytyminen, Pfizer

Revert to Web View
Next Post Previous Post

Psykoterapeutit:

Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä