Työnohjaus

Työnohjaus antaa tukea muutokseen ja kehitykseen

Vain muutos on pysyvää, etenkin työelämässä. Voimakkaat muutokset, kasvavat tulosvaatimukset ja uudet tehtävät kasaavat esimiehille ja työntekijöille päivä päivältä enemmän paineita. Kiihtyvä työtahti edellyttää jatkuvasti uusia taitoja. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja vaatimukset lisääntyvät. Niihin vastaaminen on menestyksen ehto.

Työpaikan ilmapiiri on herkkä mittari, joka kertoo työyhteisön sisäisestä tilasta. Tämä elää ja kehittyy päivittäisessä työssä. Avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä on hyvä tehdä työtä yhteisten tavoitteiden eteen. Monenlaiset muutokset ja tulospaineet saattavat kuitenkin synnyttää häiriötekijöitä, jotka huonontavat ilmapiiriä ja haittaavat työpaikan ihmissuhteita. Tämä näkyy nopeasti työtehossa ja tuloksissa.

Ammatillinen kehittyminen, yhteistyön tukeminen ja parantaminen sekä ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää voimavaroja. Oikein käytettyinä ne vahvistavat työyhteisön kaikkia jäseniä ja heidän yhteistyötään.

Tunnista epätasapainon oireet

Kun työyhteisön ilmapiiriin muodostuu säröjä ja toimivuus alkaa ontua, se ilmenee muun muassa

  • uupumuksena
  • muutosvastarintana
  • työmotivaation puutteena
  • yhteistyökyvyttömyytenä
  • johtajuuskriisinä

Seurauksena on suoritustason lasku. Työyhteisön perustehtävä hämärtyy ja työenergia suunnataan toisarvoisiin asioihin, jotka eivät vie työyhteisöä lähemmäs tavoitteita.

Työelämässä vallitsee kova kilpailu. Menestymisen kannalta on ratkaisevaa, miten ihminen mieltää työnsä, miten hän tekee yhteistyötä työyhteisön muiden jäsenten kanssa, miten ja mistä hän motivoituu ja miten hän löytää persoonalliset voimavaransa kehittyäkseen ja jaksaakseen jatkuvassa muutoksessa.

Sivun alkuun

Työnohjaus on kokemuksellista oppimista

Työyhteisöä voidaan parhaiten kehittää edistämällä sen sisäistä toimivuutta. Kehitystyö on jatkuva ja vuorovaikutteinen prosessi, joka edellyttää sekä johdon että henkilöstön osallistumista. Muutosten ja paineiden alla kehitys saattaa kuitenkin pysähtyä. Pitkittyessään tällainen tilanne johtaa taantumiseen ja tulosten heikkenemiseen. Silloin tarvitaan ulkopuolista ja neutraalia ohjausta.

Työnohjaus on keskusteluun perustuvaa kokemuksellista oppimista ja uuden oivaltamista. Se on työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö- tai pienryhmätoimintaa, jossa käsitellään muun muassa työhön, työyhteisöön, työtilanteisiin ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kokemuksia, kysymyksiä ja tunteita. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden käydä läpi vaikeita työtilanteita ja purkaa mieltä askarruttavia asioita. Työnohjauksen avulla voidaan vähentää stressin tunnetta ja työn henkistä kuormittavuutta.

Yksilötyönohjaus tukee esimiestä

Johtajan tai esimiehen työ on vaativaa ja usein yksinäistä. Hän vastaa yksikön tai yrityksen menestymisestä – myös vaikeina aikoina. Siksi hänen on uskottava itseensä ja luotava tulevaisuudenuskoa muille. Vaikka johtaja tai esimies olisi kuinka epävarma sisimmässään, hänen on osattava olla vakuuttava ja tukea muita. Hänen on myös tehtävä valintoja ja ratkaisuja, jotka eivät aina ole miellyttäviä. Johtajan työhön ja rooliin myös kohdistetaan usein monia keskenään ristiriitaisia odotuksia.

Siksi useat johtajat kokevat työssään yksinäisyyttä. Alaisiin ei voi tukeutua eikä oman esimiehenkään kanssa voi jakaa kaikkea. Yksilötyönohjauksessa johtaja voi purkaa itseään. Tällöin työ ei enää tunnu yhtä kuormittavalta. Hän saa tukea, palautetta, oivalluksia ja uusia näkökulmia omien ongelmiensa ja paineidensa ratkaisemiseksi. Se kasvattaa stressinsietokykyä. Johtajan paremmasta jaksamisesta hyötyvät myös alaiset.

Sivun alkuun

Puhdistaa ilmapiiriä ja vahvistaa yhteishenkeä

Yhteisöllinen työnohjaus on pienryhmätyöskentelyä, johon osallistuvat työyhteisön tai työryhmän jäsenet. Tavoitteena on auttaa yhteisön jäseniä tarkastelemaan yhdessä työtään ja toimimaan entistä paremmin ja tuloksellisemmin yhdessä. Myös esimiehen on hyödyllistä osallistua työyhteisönsä työnohjaukseen. Hän oppii tuntemaan paremmin työntekijänsä ja itsensä heidän esimiehenään. Jos esimies-alaissuhteessa on jännitteitä, työnohjaus voi helpottaa solmujen avaamista. Osapuolet voivat antaa palautetta toisilleen turvallisessa ympäristössä. Se lisää molemminpuolista ymmärrystä ja luottamusta. Yhteisöllinen työnohjaus selkeyttää työn tavoitteita, tehtäviä ja rooleja ja vaikuttaa johtamiseen. Sen myötä epäluulot ja väärinkäsitykset vähenevät ja kaikkien on helpompi sitoutua yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin.

Parantaa yksilön ja yhteisön työtehoa

Työnohjauksen aloittaminen ei edellytä akuuttia ongelmaa. Myös hyvin toimiva työyhteisö voi käsitellä säännöllisesti yhdessä työnsä sisältöjä, toimintatapoja ja omien voimavarojensa lähteitä. Se on keino lisätä yhteisön joustavuutta ja luovuutta.

Työn ja yhteistyön kehittäminen on avain tehokkuuteen. Työnohjaus parantaa sekä yksilön että työyhteisön työtehoa, jaksamista ja motivaatiota. Työnohjauksen tavoitteet ja niiden saavuttaminen varmistavat yrityksen perustehtävän toteutumisen ja vauhdittavat myönteistä kehitystä.

Sivun alkuun

Työnohjauksen ja terapian välinen ero

Työnohjaus sijoittuu koulutuksen ja terapian väliin. Terapiassa käsitellään yksilön sisäisiä prosesseja ja niihin liittyviä syvempiä tunteita ja tarkastellaan yksityiselämän ongelmia. Työnohjauksessa tarkastelun kohteena sen sijaan on itse työ sekä ihminen työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä. Työnohjaus ei siis ole terapiaa, vaikka se voidaankin joskus kokea terapeuttisena.

Työnohjaus sekoitetaan usein työnopastukseen. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Työnopastus on ammattiin ja tehtävään perehdyttämistä. Työnohjaus sen sijaan on ammatillisen kasvun ja kehityksen väline.

Työnohjaus käytännössä

Yksilötyönohjauksessa keskeisellä sijalla on työnohjaajan ja ohjattavan välinen vuorovaikutussuhde. Työskentelyn lähtökohtana ovat ohjattavan työhön liittyvät kokemukset.

Pienryhmässä tapahtuva työnohjaus on keskustelua ohjattavien ja ohjaajan välillä. Ryhmä on riittävän pieni, jotta jokainen jäsen voi olla katsekontaktissa ja keskusteluyhteydessä kaikkien muiden kanssa. Se mahdollistaa henkilökohtaisten asioiden käsittelemisen ja tukee ryhmän vuorovaikutusta. Jokainen tuo asiansa esiin haluamallaan tavalla. Asioista, joita ei halua käsitellä, ei ole pakko puhua. Toisaalta jokaisella on mahdollisuus sanoa, mitä haluaa.

Istunnot kestävät tavallisesti 1,5 tuntia ja ne pidetään 1–4 viikon välein.

Työnohjaaja ei ole esimies. Hän huolehtii siitä, että ryhmä käsittelee työnohjauksen piiriin kuuluvia asioita. Ohjaajan tavoitteena on saada ohjattavat ottamaan etäisyyttä työhönsä, työpaikan ihmissuhteisiin ja käsiteltäviin tilanteisiin. Tällöin he voivat hänen kauttaan nähdä ne ikään kuin ulkopuolisen silmin.

Lähde: Työnohjaus palvelualoilla, Juha Hämäläinen, Työturvallisuuskeskus

Psykoterapeutit:

Arto Kyllönen

Psykoterapeutti, perheterapeutti VET, työnohjaaja

arto.kyllonen(at)kolumbus.fi
040 5388282

Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä
Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä
Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä

Heikki Seppälä

Psykoterapeutti, perheterapeutti ET, työnohjaaja

aatosposti@outlook.com
044 317 1961

Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä