Kun kumppanisi on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä

Teksti tältä sivulta.

Tämä osio on tarkoitettu sinulle, joka olet parisuhteessa lapsuus- tai nuoruusiässä seksuaalisesti hyväksikäytetyn kanssa. Annetusta tiedosta voi olla sinulle hyötyä riippumatta siitä, mitä seksuaalista suuntausta liittonne edustaa; heteroseksuaalisten liittojen runsaudesta johtuen kaikki esimerkit tosin ovat heteroliitoista. Sinä ja kumppanisi ette ole yksin. On arvioitu, että noin yksi neljästä naisesta ja yksi kuudesta miehestä on kokenut lapsuudessaan seksuaalista riistoa.

Seksuaalinen hyväksikäyttö vaikuttaa ihmisen koko henkiseen kehitykseen. Tämän seurauksena seuraavat alueet ovat parisuhteessa erityisen ongelmallisia:

  • Luottamus. Lapselle seksuaalinen hyväksikäyttö on luottamuksen pettämistä erityisesti hyväksikäyttäjän ollessa hänelle läheinen. Tämän seurauksena kumppanillasi voi olla vaikeuksia luottamuksen rakentamisessa.
  • Valta. Hyväksikäytetty lapsi kokee itsensä voimattomaksi. Myös aikuisena selviytyjä saattaa toisinaan tuntea itsensä voimattomaksi ja kyvyttömäksi puolustamaan oikeuksiaan. Toisaalta hän saattaa haluta kontrolloida kaiken pieniä yksityiskohtia myöten tunteakseen olonsa turvalliseksi ja voimakkaammaksi.
  • Läheisyys. Hyväksikäytetty lapsi ei uskalla paljastaa salaisuuttaan kenellekään, ja on liian häpeissään päästääkseen ihmisiä lähelleen. Hän käyttäytyy yleensä kuin kaikki olisi hyvin, ja pitää oikeat tunteensa ja ajatuksensa piilossa jopa itseltään. Aikuisena tämä tekee läheisyyden vaikeaksi.
  • Seksuaalisuus. Hyväksikäyttö häiritsee normaalia seksuaalikehitystä. Sen sijaan, että lapsi kokisi kehonsa miellyttäväksi, hän saattaa oppia sen tuottavan kipua ja häpeää. Selviytyjä näkee seksin usein enemmänkin hallinnan kuin rakkauden osoituksena. Tämän seurauksena hän saattaa vetäytyä sukupuolisuhteista, tai käyttää seksiä saadakseen valtaa tai kiintymystä.

Mitä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö?

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aikuisen, teini-ikäisen tai joskus toisen lapsen ylivallan väärinkäyttöä seksuaalisen nautinnon hankkimiseksi. Hyväksikäyttäjän valta voi tulla esimerkiksi ikä-, koko- ja kehityserosta, tai luottamus- tai auktoriteettiasemasta lapseen nähden. Hyväksikäyttö voi sisältää esimerkiksi hyväilyä, seksistisiä kommentteja, seksualisoitunutta kanssakäymistä tai suoranaisen raiskauksen. Se voi tapahtua vain kerran tai toistua pidemmän ajanjakson ajan. Tärkeintä hyväksikäytössä on kuitenkin se, millaisena kumppanisi sen on kokenut ja kuinka syvästi se on vaikuttanut häneen.

Kasvaessaan selviytyjä luultavasti sisäistää seuraavat viestit, jotka vaikuttavat suuresti hänen tuleviin ihmissuhteisiinsa:

  • Ihmisiin, joiden pitäisi huolehtia minusta, ei voi luottaa.
  • Huomio ja kiintymys johtaa lähes aina seksuaalisiin vaatimuksiin.
  • Kehoni ei ole minun vallassani.
  • Toisten ihmisten tarpeet asetetaan omieni edelle.
  • Ellei tilanne ole täysin hallinnassani, minä olen vaarassa.

Mitä selviytyjänä oleminen tarkoittaa?

Moni hyväksikäytön kokeneista käyttää mieluummin käsitettä selviytyjä kuin uhri. Tämä korostaa kokemuksen olevan takana ja henkilön selviytyneen siitä.

Yleensä selviytyjän kumppani ei suhteen alussa ole tietoinen hyväksikäytöstä. Selviytyjä saattaa luulla, että hyväksikäytön esilletulo johtaa epäuskoon tai torjutuksi tulemiseen, tai kokea syyllisyyttä tapahtuneesta ja olla liian häpeissään puhuakseen asiasta. Tai voi olla, että selviytyjä on tukahduttanut muistonsa, eivätkä ne suhteen alussa ole vielä nousseet pintaan. Joka tapauksessa kyseessä on tapahtuma, jota selviytyjä ei ole valinnut tai halunnut tapahtuvaksi, mutta jolla on suuri vaikutus teihin molempiin.

Voiko kumppanini toipua seksuaalisesta hyväksikäytöstä?

Kumppanisi voi toipua hyväksikäytöstä, mutta se voi viedä aikaa. Se, millaiseksi prosessi muodostuu, riippuu suuresti selviytyjän saamasta tuesta sekä hyväksikäytön laadusta. ”Oikeaa” tai ”väärää” aikaa tai tapaa ei ole olemassa, mutta suurin osa käy läpi seuraavat vaiheet:

Kriisivaihe

Alussa kaikki oli hyvin vaikeaa. Annen oli hankala nukkua, ja hän näki jatkuvasti painajaisia. Lopulta hän kieltäytyi vuoteeseen menosta kokonaan, jolloin minä sain nukkua yksikseni. Hän itse valvoi ja luki kirjaa. Joskus heräsin keskellä yötä ja löysin hänet olohuoneen sohvalta. Hän oli kietoutunut peittoon ja sytyttänyt kaikki valot.

Kumppanisi voi joutua kriisiin, kun hän alkaa muistaa hyväksikäyttöään. Hän saattaa muistaa tapahtumia pieninä paloina, joissa ei tunnu olevan järkeä; tämän seurauksena hän saattaa epäillä tapahtumien todenperäisyyttä ja pelätä tulevansa hulluksi. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Muistaminen tapahtuu usein osa kerrallaan, jotta selviytyjän psyyke ei ylikuormitu.

Jos kumppanisi on ollut tietoinen hyväksikäytöstä, kriisivaihe voi alkaa, kun siihen liittyvät, aiemmin tukahdutetut tunteet nousevat hänen tietoisuuteensa. Hän saattaa purskahdella itkuun ilman syytä tai pelätä yksinoloa.

Kriisivaiheen läpikäyminen on helpompaa, kun sinä ja kumppaninne saatte tukea ja tiedätte mitä tapahtuu. Yksi vaihtoehto on keskustelu psykologin kanssa; myös tukiyhdistyksistä (esimerkiksi Tukinainen tai Suomen Delfins) saa apua. Myös internetistä sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta saa lisätietoa: näitä on listattu sivujen linkkiosiossa.

Välivaihe

Hän kaiveli ja kaiveli menneisyyttään. Se ei ikinä loppunut. Aivan kuin hänen olisi pitänyt käydä läpi kaikki tärkeät ajat ja ihmiset ja nähdä ne aina vain uudestaan. Hänen oli oivallettava, millainen hänen lapsuutensa oli oikeasti ollut; millainen hänen perheensä todellisuudessa oli.

Kun kumppanisi alkaa käsitellä hyväksikäyttöään, hänellä on edessään suuri emotionaalinen työ. Hänen on muistettava hyväksikäyttöön liittyvät yksityiskohdat, niihin liittyvät tunteet ja yhdistettävä nämä muihin kokemuksiinsa. Hänen on myönnettävä, kuinka suuri vaikutus hyväksikäytöllä on ollut hänen elämälleen. Seurauksena on suuri tunteiden myrsky, johon kuuluu muun muassa surua ja vihaa. Kumppanisi on kuitenkin yleensä myös helpottunut, kun hänen tunteensa ja käytöksensä ovat vähitellen muuttuneet ymmärrettävämmiksi.

Vaikka sinusta saattaa tuntua, että kumppanisi voisi vähitellen jo kiirehtiä toipumistaan, tämä on mahdollista vasta hänen ollessaan henkisesti siihen valmis. Jos kumppanisi on huolissaan siitä, pääseekö hän koskaan hyväksikäytön yli, voit ehdottaa häntä puhumaan toisten selviytyjien kanssa esimerkiksi internetissä (esim. Sininen-foorumi). Voitte myös yhdessä puhua kumppanisi terapeutin kanssa haasteista, joita toipuminen asettaa parisuhteellenne.

Älä painosta kumppaniasi. Päätökset, joita hän joutuu tekemään, eivät ole helppoja, ja on tärkeää, että hän tekee ne omista lähtökohdistaan eikä miellyttääkseen sinua. Jos olet turhautunut tai kärsimätön, voit puhua esimerkiksi läheisille, kumppanisi terapeutille tai etsiä tukea esimerkiksi internetin keskusteluryh-
mistä.

Ratkaisu

Olemme käyneet läpi melkoisen sekasorron, mutta nyt on alkanut helpottaa. Hyväksikäyttö tulee edelleen esille, mutta se ei enää ole minun tai hänen elämänsä keskipiste. Mikä helpotus!

Suuren työn jälkeen tärkeimmät hyväksikäyttöön liittyvät asiat on ratkaistu. Tämä ei tarkoita, etteikö kumppanisi enää ajattelisi hyväksikäyttöään tai olisi päässyt yli kaikesta siihen liittyvästä. Selviytyjä on kuitenkin nyt valmis keskittymään elämänsä muihin asioihin, ja uusien, hyväksikäyttöön liittyvien ongelmien noustessa esiin hän on vahvempi käsittelemään niitä.

Selviytyjän puolisona kaikki nämä vaiheet vaikuttavat myös omaan elämääsi. Tuntemalla toipumiseen liittyvät vaiheet voit paremmin tukea kumppaniasi tuntematta kuitenkaan itseäsi ylikuormitetuksi.

Miten toiset puolisot reagoivat?

On hirveän vaikea uskoa, että isoveli on tehnyt hänelle sellaista. Olen pelannut hänen kanssaan jalkapalloa. Olen juonut olutta ja vitsaillut hänen kanssaan. Hän vaikuttaa aivan tavalliselta. Ehkä se olikin joku toinen, ja hän vain kuvittelee veljensä tämän tilalle.

Epäusko on hyvin tavallinen reaktio hyväksikäytön tultua ilmi. Jos sinun on vaikea uskoa kumppaniasi, tilastot voivat vahvistaa uskoasi; keskimäärin yksi neljästä naisesta ja yksi kuudesta miehestä kokee lapsuus- ja nuoruusiässään seksuaalista hyväksikäyttöä. Hyväksikäyttöön liittyvän häpeän takia väärä todistus on harvinainen.

Ajatus kumppanistasi hyväksikäytön uhrina voi tuntua kauhistuttavalta, ja hyväksikäytön kieltäminen voi olla houkuttelevaa. Kumppanisi on kuitenkin luultavasti taistellut muistojensa todenperäisyyden kanssa, ja uskosi hänen tarinaansa tukee hänen toipumisensa ensi askelia. Asian kieltäminen sen sijaan vaan lisää kumppanisi epäuskoa ja häpeää.

Kyllähän minä uskon, mutta kyllä tämä jo saisi riittää. Me voittaisimme molemmat, jos hän jättäisi asian sikseen ja alkaisi elää elämäänsä. Menneitä ei voi muuttaa, ja vanhojen muistelu saa asiat vain pahemmiksi.

Hyväksikäytön ja sen jälkivaikutusten vähättely on houkuttelevaa, mutta ei auta. Hyväksikäytön muistaminen ja siitä kertominen on vasta ensimmäinen askel; seuraavaksi selviytyjän on käytävä uudestaan läpi siihen liittyvät tunteet ja hyväksikäytön todellinen vaikutus hänen tähänastiseen elämäänsä. Tähän hän tarvitsee sekä terapeutin apua että antamaasi rakkautta ja ymmärrystä.

Kärsivällisyys ja ymmärtäminen ovat yksi asia, mutta eiköhän tässä pitäisi hakea ongelmien ydin paikalle. Velipoika on pilannut hänen elämänsä ja pilaa pian minunkin. Voisimme puida näitä asioita hänen kanssaan, mieluiten saunan takana.

Vihasi tekijää kohtaan on ymmärrettävää, mutta väkivalta ei auta selviytyjää. Hänen on itse päätettävä, kuinka toimia. Hyväksikäytön tapahtuessa selviytyjä oli voimaton, ja jos nyt toimit hänen puolestaan, valta otetaan jälleen pois häneltä. Viha on kuitenkin mahdollista purkaa rakentavasti. Voit tukea selviytyjää tekemään omat ratkaisunsa tai auttaa häntä oikeusjutun nostamisessa.

Kaikki oli hyvin, kunnes hän sattui katsomaan sen televisio-ohjelman. Hän ei koskaan aikaisemmin maininnut mitään hyväksikäyttöön liittyvää, mutta nyt hän ei muusta puhukaan.

Saatat olla vihainen kumppanillesi tämän hyväksikäyttöpuheista, ja tämän jälkeen tuntea ärtymyksestä syyllisyyttä. Koeta kuitenkin kohdistaa vihasi sinne, minne se kuuluu – kumppanisi hyväksikäyttäjään.

Tiesin jonkin olevan suhteessamme vikana, mutta en koskaan käsittänyt minkä. Joskus hän ei halunnut rakastella, ja toisinaan hän käyttäytyi kuin seksipeto. Emme koskaan voineet vain rentoutua ja nauttia. Sitten hän alkoi syytellä minua uskottomuudesta heti, jos vain puhuinkin toisen naisen kanssa. Olin menettää hermoni. Onneksi hän lopulta muisti hyväksikäytön, ja pystyn paremmin ymmärtämään hänen käytöstään.

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertominen saattaa tuntua myös helpottavalta, kun pitkään jatkuneisiin vaikeuksiin tulee lopulta selvyys. Lapsuusajan seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa usein ongelmia erityisesti läheisissä ihmissuhteissa, luottamuksessa sekä seksuaalisessa kanssakäymisessä.

On hyvä, että hän puhuu ja olen iloinen, että ymmärrän häntä paremmin, mutta miten minun pitäisi reagoida? Entä jos jokin mitä sanon tai teen saa kaiken pahemmaksi?

Kun selviytyjä alkaa työstää hyväksikäyttöään, hänen käytöksensä ja seksuaalisuutensa usein muuttuu, mikä voi aiheuttaa puolisossa riittämättömyyden tunnetta. Muista, etteivät nämä muutokset johdu sinusta, eikä niitä pidä ottaa henkilökohtaisesti.

Hän näyttää samalta kuin ennen ja pidän hänestä edelleen, mutta jokin on muuttunut. Aivan kuin eläisin tuntemattoman ihmisen kanssa. Tiedän, että hän on toipumassa, mutta miten minun pitäisi suhtautua tähän uuteen ihmiseen?

Kumppanisi muuttuminen voi aiheuttaa surua. Muista, että hänen ydinpersoonansa on edelleen sama. Selviytyjän henkinen kasvu voi olla sinulle ja hänelle aivan yhtä jännittävää ja hämmentävää. Ole kärsivällinen ja luota toipumisprosessin kulkuun.

Kuinka voin auttaa puolisoani?

Toimiva suhde tarvitsee tukea ja ymmärrystä molemmilta osapuolilta. Selviytyjän puolisolta vaaditaan usein kuitenkin aivan erityistä kärsivällisyyttä ja ymmärtämystä.

  • Usko kumppaniasi, äläkä vähättele hänen kokemuksiaan, vaikka ne olisivat vaikeita kestää. Selviytyjä tuntee olonsa hämmentyneeksi ja häpeälliseksi, kun hänet kyseenalaistetaan.
  • Kuuntele kumppaniasi moralisoimatta tai tuomitsematta. Jos hyväksikäyttäjä on selviytyjän läheinen, hänellä voi vihan lisäksi olla myös rakkauden tunteita tätä kohtaan. Hänen on saatava luoda omat käsityksensä ilman painostusta.
  • Tue selviytyjää hänen valinnoissaan. Selviytyjän on itse päätettävä, hakeutuuko hän terapiaan, liittyykö tukiryhmään tai nostaako syytteen rikoksentekijää vastaan. Sinun tehtäväsi on tukea hänen päätöstään; jos painostat häntä hänestä todennäköisesti tuntuu, että joku yrittää jälleen hallita hänen elämäänsä. Jos selviytyjän perhe painostaa häntä, voit auttaa selviytyjää tukemalla hänen päätöstään.
  • Säilytä oma identiteetti. Autat selviytyjää parhaiten, jos keskityt hänen lisäkseen myös omiin tarpeisiisi. Terveessä suhteessa kenenkään tarpeita ei uhrata toisen hyväksi. Vaikka olisitte molemmat hyväksikäytöstä selvinneitä, tämä perusperiaate on hyvä muistaa.
  • Ole luotettava ystävä: tämä tarkoittaa muun muassa selviytyjän kuuntelua, seuranpitoa ja yksityisyyden kunnioittamista. Sinulta vaaditaan kärsivällisyyttä: selviytyjän täytyy usein kertoa tarinansa monia kertoja, ennen kuin hän voi päästää siitä irti.
  • Suostu kumppanisi pyyntöihin sukupuolielämässä. Hän ei ehkä ole halukas seksuaaliseen kanssakäymiseen, tai voi toivoa väliaikaista selibaattia. Tämä johtuu yleensä siitä, että seksi laukaisee tuskallisia muistoja, ei siitä, että olisit tehnyt jotakin väärin. Väliaikainen sukupuolisesta kanssakäymisestä pidättäytyminen voi tuntua vaikealta, mutta voitte sen aikana harjoitella muita, seksuaalisuuteen pohjautumattomia tapoja osoittaa hellyyttä toisillenne.

Kuinka huomioin omat tarpeeni?

Aleksin tarina

Kun Aleksi tapasi tulevan vaimonsa Lindan, tämä oli terapiassa isoisän harjoittaman hyväksikäytön vuoksi. Kun heidän suhteensa muuttui sukupuolisuhteeksi, Aleksi huomasi Lindan välttelevän intiimiä kanssakäymistä. Hän ei nauttinut läheisyydestä, piti pitkähihaista ja -lahkeista yöpaitaa vuoteessa eikä koskaan antanut Aleksin nähdä itseään alasti. Aleksi arveli Lindan olevan vain häveliäs. Linda omisti menestyneen tietotekniikkayrityksen, kun Aleksi taas työskenteli hitsarina. Aleksi oli imarreltu siitä, että Lindan kaltainen uranainen oli kiinnostunut hänenlaisestaan työläisestä etenkin, kun tämä myöhemmin suostui hänen kosintaansa.

Aleksi kuuli isoisän tekosista häiden jälkeen. Hän tuki Lindan terapiaa, ja kommentoi usein vihaisesti isosisän käytöstä. Hän näki itsensä ”valkoisena ritarina”, joka oli pelastanut Lindan ilkeän perheen kynsistä.

Lindan terapian edetessä suhde huononi. Sen sijaan, että hänen käsityksensä omasta kehostaan olisi parantunut, hän piti edelleen pyjamaa vuoteessa ja vastusti usein Aleksin seksuaalisia eleitä. Aleksin jatkaessa Linda ilmoitti tämän olevan seksivihollinen.

Sitten Linda alkoi syytellä Aleksia ylikontrolloinnista, sovinismista ja toisten naisten kanssa flirttailusta. Lopulta Aleksi menetti malttinsa. Hän komensi Lindaa laittamaan vauhtia terapiaansa, jotta heillä lopultakin olisi normaali seksielämä. Linda vastasi Aleksin harjoittavan henkistä väkivaltaa. Epätoivoinen Aleksi varasi ajan terapeutille.

Terapeutti neuvoi Aleksia tarkastelemaan uudestaan käsityksiään Lindasta. Aleksi huomasi, että Lindan häveliäisyys oli reaktio hyväksikäyttöön. Terapeutti auttoi häntä myös huomaamaan, mikä Lindan syytöksissä oli totta ja mikä vääristynyt hyväksikäytön vuoksi. Aleksin oli myönnettävä, että hänen ”valkoinen ritari” -uskomuksensa oli sovinistinen ja halliseva, mutta toisaalta Lindan näkemys hänestä seksivihollisena ei myöskään vastannut todellisuutta.

Terapeutti auttoi Aleksia myös huomaamaan, että tämä oli idealisoinut Lindan eliittinaiseksi, joka oli tehnyt hänelle palveluksen naidessaan hänet, ja että tämä oli melko epärealistista. Tämä johti Aleksin huomaamaan, kuinka häntä oli omassa lapsuudessaan aina mitätöity. Lopputuloksena Aleksi pystyi tukemaan Lindaa enemmän hänen oman itsekunnioituksensa noustua.

Aleksi ei enää epäillyt heti omaa kantaansa vääräksi Lindan hyökätessä hänen kimppuunsa. Aleksin käsitysten muuttuessa realistisemmiksi myös valkoinen ritari -visio sai jäädä. Kun Linda tunsi toipumisensa olevan paremmin hallinnassaan, hänen sanalliset hyökkäyksensä vähenivät. Aleksi myös huomasi, että hellyyttä oli mahdollista osoittaa myös ei-seksuaalisilla tavoilla. Kaiken kaikkiaan Aleksin terapia hyödytti suuresti heidän suhdettaan.

Aleksin tarina sisältää monia tärkeitä asioita, joita selviytyjän puolison on tärkeä sisäistää.

  • Tunnista ja huolehdi omista tarpeistasi. Kunnioita rajojasi ja reagoi, jos kumppanisi käytös muuttuu loukkaavaksi. Toisen osapuolen kuviteltujen tarpeiden asettamista omien edelle kutsutaan läheisriippuvuudeksi. Tämä hidastaa kumppanisi toipumista ja sabotoi omaa hyvinvointiasi.
  • Pohdi roolia lapsuudenperheessäsi. Jos olit se, joka piti huolta kaikista ja kaikesta, tämä saattaa siirtyä myös parisuhteeseesi. Se saattaa tuntua hyvältä jonkin aikaa, mutta ei ole kenellekään hyväksi.
  • Hanki itsellesi tukea suhteen ulkopuolelta. Esimerkkejä ovat sukulaiset ja ystävät, tukiryhmä tai terapia.
  • Älä tee omia päätelmiä kumppanista tai itsestäsi etenkään stereotyyppien pohjalta. Kysy ja puhu päätelmistäsi ääneen huomataksesi, ovatko ne tosia.
  • Nauti parisuhteesta sellaisena kuin se on, äläkä yritä saada sitä vastaamaan idealisoimaasi mallia. Oma perheesi on saattanut luoda valheellisen ”täydellisen perheen” naamion, ja elokuvat sekä tv-sarjat luovat tyypillisesti epärealistisia kuvia normaalista perhe-elämästä.

Entä jos itse olen selviytyjä?

Hannan tarina

Molemmat vanhempani joivat runsaasti, ja vanhimpana lapsena minä hoidin kaiken. Tein mitä pyydettiin, enkä koskaan kysellyt mitään. Olin näkymätön. Päästyäni koulusta rakastuin palavasti Joeliin. Kukaan ei koskaan ollut halunnut minua samalla tavoin kuin hän. Onnellisen yhteisen vuoden jälkeen Joel alkoikin muistaa, kuinka häntä oli lapsena hyväksikäytetty seksuaalisesti. Yritin auttaa, mutta olin vihainen. Kun minä lopultakin olin löytänyt jonkun, joka rakasti minua, jotain tällaista tietenkin ilmestyi.

Joelin perhe yritti auttaa, mutta minä olin ainoa, jolle hän suostui puhumaan. Hänen tarinansa uuvuttivat minut, ja puolen vuoden päästä olin aivan lopussa. Sitten omat muistoni hyväksikäytöstä alkoivat nousta.

Olin kauhuissani, koska tiesin, kuinka paljon tukea Joel tarvitsi. Pohdin, kuka oikein auttaisi minua – ei ainakaan oma perheeni! Aivan kuin olisin ollut Tyyris Tyllerö, valmiina putoamaan muurilta maahan, eikä kukaan pystyisi enää laittamaan paloja paikoilleen. Lopulta puhuin lääkärilleni, joka oli mahtava; hän järjesti minut psykologin puheille, ja sain lopulta tarvitsemaani tukea.

Aloin huomata, kuinka raskas kulunut vuosi oli ollut. Olin selvinnyt ilman apua, koska niin olin aina aiemminkin joutunut tekemään. Ketään ei koskaan kiinnostanut, kuinka minä voin, ja olin uskonut, että niin asioiden pitikin olla. Nyt tiedän, ettei tämä ole totta; psykologi, ystävät ja Joel ovat kaikki tukeneet minua. Olin helpottunut kerrottuani Joelille. Hän oli järkyttynyt tajutessaan, että tarpeeni olivat samat kuin hänen. Luulen, että olimme viime aikoina olleet kuin äiti ja lapsi. Olen oppinut pyytämään apua, ja hän on oppinut antamaan sitä minulle.

Jos kumppanisi toipuminen laukaisee oman, käsittelemättömän hyväksikäyttöhistoriasi, saatat kokea joitakin näistä tunteista:

  • Kiukku siitä, että kumppanisi kokemukset ovat nostaneet esiin omat muistosi
  • Pelko, ettet voi tukea kumppaniasi kuten ennen
  • Paniikki ajatuksesta, että joudut käymään läpi kaiken saman kuin kumppanisi

Jos uskottelet itsellesi, että oma hyväksikäyttösi on lievempää kuin kumppanin, ja että omat tarpeesi voivat odottaa, suhteeseenne muodostuu aikapommi. Kumppanisi toipuminen vie aikaa, ja saatat tulla vihaiseksi ja katkeraksi siitä, että joudut vähättelemään omaa tilannettasi. Muista, että olet itsellesi tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen. Jos et huolehdi itsestäsi, et myöskään voi tukea läheisiäsi.

Koska molemmat teistä ovat sekä selviytyjiä että puolisoita, teidän on vuoroteltava tuen antajina ja saajina. Tarvitsette molemmat tukea myös suhteen ulkopuolelta esimerkiksi terapian, ystävien ja tukiryhmien muodossa.

Puolisoiden tukiryhmät

Puolisoiden tukiryhmät on suunniteltu auttamaan aikuisten, seksuaalisesti hyväksikäytettyjen selviytyjien puolisoita. Niiden muodostus vaihtelee: joitakin johtavat terapeutit, joitakin vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut vertaiset (henkilöt, jotka ovat itse selviytyjien puolisoita). Osa voi olla sukupuolikohtaisia, toiset taas sekaryhmiä.

Ryhmäläiset kokoontuvat yleensä kerran viikossa ja kertovat viikon kuulumisensa. He puhuvat yleensä ongelmistaan, turhaumistaan ja onnistumisistaan. Jos ei halua puhua ei ole pakko sitä tehdä, ja kaikki keskustellut asiat ovat luottamuksellisia.

Millaista apua ryhmästä voi olla?

Ryhmässä sinun on mahdollista ilmaista tunteitasi ja turhautumistasi sekä oppia muiden kokemuksista. Lisäksi toisten, toipumisprosessissa pidemmällä olevien parien selviytyminen omassa elämässään rohkaisee ja ylläpitää taistelumieltä. Sinun ei tarvitse olla huolissasi selviytyjän reaktioista, ja olet seurassa, joka todella ymmärtää tilanteesi.

Puolisoille tarkoitetuista ryhmistä saa tietoa esimerkiksi terveyskeskuksista, mielenterveystoimistoista tai yksityisiltä järjestöiltä (esim. TukinainenDelfins ry ja Mielenterveyden keskusliitto). Jos paikkakunnallasi ei ole ryhmää, voit lähestyä hoitohenkilökuntaa tai järjestöä ja pyytää, voisiko sellaisen perustaa. Myös internetin keskusteluryhmät ovat monelle suuri apu.

Toipumisen vaikutus parisuhteeseen

Hyväksikäytön työstäminen ja siitä toipuminen vaikuttaa suuresti selviytyjän parisuhteeseen. Selviytyjän muistaessa tapahtumia hän saattaa kokea takaumia, jotka ovat äkillisiä, hyvin todentuntuisia ja eläviä muistikuvia. Takaumia laukaisee usein seksuaalinen aktiivisuus, minkä seurauksena selviytyjä voi vetäytyä aiemmin nauttimastaan seksuaalisesta kanssakäymisestä.

Selviytyjä saattaa vastustella läheisyyttä tai seksuaalisia eleitäsi. Jos seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyi selviytyjän ja pahantekijän läheisyys, selviytyjä saattaa nähdä lähestymisyritykset uhkaavana. Selviytyjä saattaa ahdistua ja yrittää jättää suhteen tai olla uskoton jonkun sellaisen kanssa, jolle läheinen suhde ei ole seksuaalisen kanssakäymisen vaade.

Selviytyjä voi myös olla ärtyisä ja arvostella käytöstäsi syyttä. Jos olet samaa sukupuolta kuin pahantekijä, voit myös joutua transferenssin kohteeksi: tämä tarkoittaa, että selviytyjä näkee sinussa alitajuisesti samoja piirteitä kuin hyväksikäyttäjässään. Selviytyjä haluaa ehkä hallita suhdetta kompensoidakseen hallinnan puutetta aiemmassa hyväksikäyttösuhteessaan.

Suhde on yleensä suurimmassa koetuksessa toipumisen alkuaskelissa. Toipuminen voi kestää vuosia; toisaalta voitte molemmat huomata tuloksia jo hyvinkin lyhyessä ajassa.

Esimerkkejä toipumisen aiheuttamista seurauksista suhteellenne on luottamuksen syventyminen, tunteiden kokemisen ja ilmaisun kasvu, parempi sukupuolielämä sekä oman itsen ja ”sisäisen lapsen” tuntemuksen lisääntyminen.

Toipumisen vaikutus perheeseen

Vanhemmuus

Lapset aistivat nopeasti hyväksikäytön työstämisen aiheuttaman stressin ja uskovat usein, että he ovat sen syy. Selitä lapselle, että äiti/isä on surullinen ja vihainen joistakin lapsena koetuista asioista, ja tämä toisinaan saa hänet kärsimättömäksi ja kiukkuiseksi. Pidä kertomus selkeänä ja lyhyenä, ja vakuuta lapselle, ettei hänen käytöksellään ole tekemistä asian kanssa.

Jos joku lapsista on iässä, jolloin selviytyjää hyväksikäytettiin, saattaa hänen ahdistuksensa kasvaa. Voit huomioida tämän yhteyden ja olla ymmärtäväinen selviytyjää kohtaan, mutta sitä ei useinkaan kannata selittää lapselle, sillä se saattaa hänestä tuntua hyvin hämmentävältä.

Kun selviytyjä paneutuu lujasti työstämiseen eikä hänen energiansa tahdo riittää muihin asioihin, voit auttaa häntä esimerkiksi hoitamalla lapsia ja järjestämällä heille mukavaa tekemistä selviytyjän levätessä.

Sukulaiset ja ystävät

Selviytyjän toipuminen vaikuttaa suhtautumiseesi hänen perheeseensä erityisesti, jos hyväksikäyttäjä on ollut perheenjäsen. Jos perhe ei pystynyt suojelemaan selviytyjää eikä myöhemmin uskonut hänen kertomustaan, se luultavasti haluaa edelleen, ettei asiasta puhuta. Tehtäväsi on tukea selviytyjää erityisesti, jos perhe painostaa häntä vaikenemaan.

Jos hyväksikäyttäjä on ollut perheenjäsen, kumppanisi ei luultavasti ole hänen ainoa uhrinsa. Kun selviytyjä kertoo tapahtuneesta muille sukulaisille, saattaa tuloksena olla, että joukko muitakin perheenjäseniä osoittautuu hyväksikäytön uhriksi. Jos hyväksikäyttäjä esimerkiksi on ollut isoisä ja hänen seksuaalinen taipumuksensa perhesalaisuus, kumppanisi tunnustus saattaa johtaa sisarusten, serkkujen sekä tämän omien vanhempien ja näiden sisarusten tunnustuksiin.

Kumppanisi päätös kertoa tai olla kertomatta hyväksikäytöstä perheelleen on sallittava hänelle itselleen. Jos kumppanisi päätyy kertomaan, on teidän hyvä aluksi miettiä, millaisia perheenjäsenten reaktiot saattavat olla. On tärkeää, että tuet selviytyjää esiintymättä kuitenkaan pelastajana tai uljaana ritarina.

Sinun on myös päätettävä, kerrotko omalle perheellesi selviytyjän kokemuksista. Pohdi asiaa selviytyjän kanssa sekä mieti, mikä vaikutus päätökselläsi on omaan perheeseesi. Jos uskot perheesi tukevan teitä, kertominen saattaa olla viisas ratkaisu; jos reaktio on luultavasti negatiivinen, jätä asia kertomatta. Sinun ei tarvitse selitellä asioistanne ulkopuolisille, ellet sitä tahdo.

Toipumisprosessin lähetessä loppuaan

Kaikissa suhteissa on hankalat aikansa, mutta niistä on mahdollista selvitä, kun eri osapuolet työskentelevät yhdessä ja ovat avoimia toisilleen. Hyväksikäyttö on ehkä vaikuttanut suhteeseenne alusta asti, vaikka et ensin ollut siitä tietoinen. Ongelmien ratkaisu on helpompaa, kun molemmat tietävät, mikä niiden aiheuttaja on.

Tuki- ja kommunikaatiokyky, jonka olette kehittäneet toipumisen edetes-
sä, antaa luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta sekä muistuttaa, että voitte puhua keskenänne myös hyvin intiimeistä ja vaikeista asioista. Tämä on luja pohja suhteelle kuin suhteelle.

Toipumisprosessin lähetessä loppuaan muistakaa molemmat:

  • Jatkaa rakkauden- ja huomionosoituksia
  • Ottaa toisenne huomioon tehdessänne päätöksiä
  • Omat rajanne ja tarpeenne
  • Puhua rajoistanne ja tarpeistanne toisillenne
  • Viettää toistenne kanssa aikaa, joka ei liity hyväksikäyttöön
  • Pitää hauskaa keskenänne ja muistaa, miksi alunperin valitsitte toisenne.

Lähteet: 
http://www.sasian.org/pdf/partner.pdf

Revert to Web View
Next Post Previous Post

Psykoterapeutit:

Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä
Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä
Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä

Heikki Seppälä

Psykoterapeutti, perheterapeutti ET, työnohjaaja

aatosposti@outlook.com
044 317 1961

Mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita:
Kyllä